Pääministeri vaati ponnekkaasti viikonloppuna korotuksia pääomaveroon ja suurten ansiotulojen veroihin. Hyvä, tästähän me demaritkin olemme puhuneet ja ihmetelleet, miksi hallitus päinvastoin on antanut varsin anteliaita veronkevennyksiä suurituloisille.

Nyt siis myös pääministeri Vanhanen liittyi hallituksensa talouspolitiikan epäilijöihin vaatimalla täsmälleen päinvastaisia verolinjauksia mitä pääministerin itsensä johtama hallitus on tähän asti tehnyt.

Tätä ennenhän hallituksen talouspoliittista linjaa ovat kritisoineet mm. OECD, EU:n komissio, useat talousoppineet ja eduskunnan puhemies. Nyt suunnanmuutoksen perääjiin liittyi myös pääministeri itse. Taitaa siis olla niin, että enää vain valtiovarainministeri Jyrki Katainen uskoo elvytyslinjansa fantastisuuteen vaikka kukaan muu ei siihen oikein tunnu uskovankaan.

Meillä on nyt hallitus, joka tekee täysin vastakkaista veropolitiikkaa, kun mitä sen pääministeri vaatii tehtäväksi. Hallituksen ja pääministerin linja muistuttaa uskottavuudessaan lähinnä Peppi Pitkätossu – laulun säettä: kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun.

Vinksin vonksin menevät nyt linjat kun pääministeritasoa myöten kerrotaan, että ”korkeimpien ansio- ja pääomatulojen verotusta voidaan kiristää” ja samaan aikaan hallitus toimii juuri toisin päin. Perjantaina äänestimme veroasteikoista. Pääministerin puolue ja muut hallituspuolueet siinä yhteydessä antoivat päinvastoin hyvätuloisimmille edelleen veronkevennyksiä!

Heikun keikun -osioon pääsemme, kun tarkastelemme lisää pääministerin mietteitä. Pääministeri kun kovasti tuntuu kertovan, ”ettei tämä hallitus leikkaa”. No, pääministerille kerrottakoon, että leikkauksia tapahtuu parhaillaan. Koska hallitus on mieluummin pistänyt rahaa laajasti veronkevennyksiin kun antanut sitä kunnille, on käynyt niin, että parhaillaan kunnissa leikataan palveluja.

Kunnissa on ensi vuonna 700 miljoonan vaje. Seurauksena lasten ryhmäkoot kouluissa kasvavat, omaishoidon tuesta ja vanhusten palveluista leikataan.

Pääministeri otti kantaa myös menokehyksiin. Hänen mukaansa niistä tulisi keskustella vastaisuudessa. Kehykset kun ovat viime vuosina toimineet hyvin menojen kasvun hillitsemisessä MUTTA, sanoo pääministeri: ”ovat joustamaton JA SUORASTAAN EPÄ-ÄLYLLINEN väline talouspolitiikan johtamiseen kriisitilanteessa”!?!

Anteeksi, mutta eikös meillä nyt ole jonkun sortin kriisitilanne? Ajattelen vaan, kun olemme taas uusimmista tilastoista nähneet, että työttömiä on 77 000 enemmän kun vuosi sitten, nuorisotyöttömyys on räjähtänyt käsiin ja työpaikkoja on menetetty 120 000 vuodessa.

Hallitus on tässä tilanteessa pitänyt kiinni kehyksistään, vaikka se pääministerin mielestä epä-älyllistä onkin?!

Pääministeri epä-älyllisyyslausuntonsa jälkeen kumosi oman logiikkansa toteamalla, että ”kesken vaalikautta ei kuitenkaan asiaa muuteta”.

Epäselväksi jää, mitäs sitten tehdään, jos kriisi nyt Vanhaselta ja suomen vaalikausilta kysymättä puhkeaa pyytämättä ja yllätyksenä ihan kesken vaalikauden.

Vaikka siis pääministerinkin mukaan kriisiaikoina on epä-älyllistä noudattaa aiemmin linjattuja ratkaisuja, tehdään nyt kuitenkin niin, sillä kriisiaika ei älynnyt tulla juuri silloin, kun vaalikausi sopivasti muuttuu.

Nythän tässä on jo pitkälti toista vuotta katseltu hallituksen aikaan tarttumattomuutta. Nyt taas tarpeellisia toimia lykätään kunnes vaalikausi vaihtuu. Valitettavasti pari vuotta myöhässä.

Tulahei tulahopsansaa.