Kreikan kriisi saa taas kerran ihmettelemään nykypäivän meininkiä. Täysin vapaana jylläävillä markkinoilla voitot ovat yksityiset mutta tappioista ja riskeistä viulut maksaa tavallinen tossuntallaaja.

Missä on holtitonta luotonantoa harjoittaneiden pankkien ja rahoituslaitosten vastuu? Kansainvälisesti ja meillä Suomessa sosialidemokraatit ovat vaatineet, että myös nämä on saatava vastuuseen tilanteesta. On reilua, että voittoja tilanteesta kääräisseet tahot ovat nyt mukana myös tukijärjestelyissä. On myös sitouduttava kiristämään säätelyä ja valvontaa rahoitusmarkkinoilla sekä otettava käyttöön rahoitusmarkkinavero.

Torstaina eduskunnan kyselytunnilla esitimme, että hallitus keskustelisi kanssamme em. ehdoista, jotka olisi tukipakettiin saatava mukaan.

Elvytystoimissaan hitaana tunnettu hallitus oli tässä kuin Speedy Gonzales: saimme noin minuutissa pääministeriltä pakit.

Tämä ei sinänsä ollut kai sitten yllätys, olihan pääministeri juuri edellisenä iltana televisioruudussa kertonut, ettei pankeilla ole tässä mitään vastuuta!

Sama filosofia toistui kyselytunnin vastauksissa: pankeilla ja sijoittajilla ei ole tässä vastuuta. Tuntuu varmasti ”mukavalta” esimerkiksi sellaisen ihmisen korvissa, joka on vaikkapa lainatakausten vuoksi joutunut vuosien velkavankeuteen kantamaan vastuuta. Ja taitaapa tulla ihmisille mieleen myös edellisen laman pankkikriisi, jolloin pankeilla oli kyllä ”vastuuta” – tosin ulkoistettuna veromaksajille.

Hallitukselle kaikenlainen pankkien ja rahoituslaitosten vastuun lisääminen sekä pelisääntöjen asettaminen on punainen vaate. Tästä taustasta katsottuna on ymmärrettävää, että hallitus ei ole ollut innokas asettamaan tai vaatimaan ehtoja tukipaketille ja on torjunut SDP:n esitykset rahoitusmarkkinaverosta.

Sinänsä mielenkiintoista, sillä Suomen porvarihallitus on kohta ainoa taho koko Euroopassa, joka näitä ei halua.

Muualla keskustellaan jo vahvasti siitä, että finanssimarkkinoille on saatava kansainvälisiä veroja ja parempaa säätelyä. Esimerkiksi Saksassa keskustellaan pankkien vastuusta isoin kirjaimin, on todettu, että kyseessä on poliitikkojen mittelö suhteessa markkinavoimiin.

Hallituksen hetkellinen ”lännen nopein” – ilmiö SDP:n esitysten tyrmäämisessä on siis palannut taas ”Hämeen hitain” – tempoon, kun kyse on rahoituslaitosten ja pankkien vastuun kasvattamisesta.

Siispä haloo hallitus: emme kai halua jäädä Euroopan takapajulaksi rahoitusmarkkinoiden vastuun vaatimisessa.