Vallitseva maailmantalouden myllerrys on pohjimmiltaan seurausta ahneudesta. Rahamaailman pääomapiirit ovat keksineet mitä nerokkaimpia keinoja maksimoidakseen voittonsa – ja mitä tulee tappioihin, niin ainahan on veronmaksaja, joka maksaa viulut.

Investointipankki Lehman Brothersin kaatumisesta USA:ssa muutama vuosi sitten alkoi finanssikriisi. (Kevennyksenä voisi todeta, että joku viisas on sanonut, että jos kyseessä olisi ollut ”Lehman Sisters”, ei vastaavanlaista kriisiä olisi päässyt syntymään :). Se näytti, ettei kasinopelien keisarilla ole vaatteita.

Vanha totuus: ”markkinavoimat ovat hyvä renki mutta huono isäntä” ei toden totta ole muinainen klisee, vaan vedenpitävä tosi tässä ja nyt. Rahamaailman peleille on laitettava lisää pelisääntöjä. Enää ei käy päinsä, että erilaisia pelastuspaketteja rakennettaessa viime kädessä maksajaksi kirjataan ”veronmaksaja”. Myös sijoittajien on kannettava vastuunsa.

Oikeudenmukaisuutta tarvitaan. Palkansaaja, eläkkeensaaja tai työtön maksaa kiltisti veronsa. Mutta vaikkapa rahamaailman kaupoista ei makseta veroja. Siksi on tärkeää, että esimerkiksi rahoitusmarkkinavero on vihdoin nostettu keskusteluun Euroopassa. Jos jollain on varaa sijoittaa 10 000 valuutalla ja arvopapereilla käytävään kauppaan, ei liene kohtuutonta, että tästä voisi maksaa 10 euron veronkin? Tästä on kyse tässä finanssimaailman hurjasti vastustamassa verossa.

Valitettavasti finanssikriisin aiheuttanut ahneus ja halu keplotella eivät ole vain Wall Streetin meklareiden tai Lontoo Cityn pilvenpiirtäjissä majailevien pankkiirien pahe. Olemme löytäneet esimerkkejä myös ihan kotoisesta Suomesta. Viime aikojen tiedot vaikkapa johtajien ylisuurista lisäeläkkeistä, joita rahoitetaan tavallisten työntekijöiden eläkemaksuista kertovat, että meilläkin on järjestelmiä, jotka eivät enää vastaa tämän päivän käsitystä oikeudenmukaisuudesta.

Toinen räikeä esimerkki paljastui taannoin, kun kävi ilmi, että yksityisiä terveyspalveluja myyvät kansainväliset yritykset harrastavat ”verosuunnittelua” veroparatiiseihin rekisteröityneiden yhtiöiden avulla. Seurauksena veroja voitoista maksetaan Suomeen minimaalisen vähän – ihan ”peräti” prosentin tai puolen luokkaa.

Ei hyvä. Ja vielä pahempi ongelma on kyseessä, kun muistetaan, että ko. yhtiöt saavat osan tuloistaan yhteiskunnalta kelakorvauksina!

Tällä hetkellä tämä on laillista  – mutta se ei missään nimessä ole moraalista. Se ei vastaa oikeudenmukaisuustajua. Siksi on tärkeää, että tämä sata miljoonaa haukkaava reikä tukitaan.

(julkaistu Pirkanmaan Sanomissa kolumnina 1.2.2012)