Vaalit ovat aina ihan hurjan jännittävät. Taas hikosivat kädet vaalisunnuntaina jo puolelta päivin niin paljon, etten enää Tähti-kissaanikaan voinut kunnolla silitellä märillä käsillä. Ikkunasta kurkin tilannetta Teekkarinkadulla; näyttäisivätkö hervantalaiset kulkevan aktiivisesti äänestyspaikoille…

Tästä jännityksestä huolimatta on itse vaalityön tekeminen silti aina mieluisaa. Siinä tulee muutama viikko aamusta iltaan joka päivä juteltua ihmisten kanssa ja kuultua terveisiä eduskuntaan eteenpäin vietäväksi. Toki näitä tapaamistilaisuuksia järjestän ja Pirkanmaata kierrän tasaisesti pitkin vaalikauttakin, mutta on tämä silti ihan erilainen tilanne: koko päivän puhutaan ihmisten kanssa kauppojen edessä ja toreilla. Normaalit kokoukset, neuvottelut ja palaverit ovat muutaman viikon syrjässä.

Kiitos kaikille saamistani terveisistä ja luottamuksesta vaaleissa. Nyt sitten niihin kokouksiin ja neuvotteluihin viemään kyseisiä asioita eteenpäin!

***

Vaalituloksen perusteella ollaan nyt sitten saatu työn alle uusi hallitus. Vaalien voittajat SDP ja keskusta muodostavat sen. Näin demarina harmittelen tietty niukkaakin niukempaa tappiotamme keskustalle: valtakunnallisesti jäimme 6000 äänen päähän suurimman puolueen asemasta.

Mutta vaalit ovat vaalit ja se on demokratiaa – hyvä näin. Näin meidän sitten oli annettava periksi tietyissä peruskuvioissa: hallituksen tunnustelu ja muodostaminen oli annettava keskustan käsiin ja näin tulee myös pääministerin nimi vaihtumaan meidän demarien toiveista huolimatta.

Hienoinen yllätys itselleni oli se, etteivät niin vasemmistoliitto kuin vihreätkään ole mukana. Olin juuri ajatellut, että kerrankin saadaan hallitus ilman RKP:tä, kun kuulin, että sielläpä se RKP taas on -mukana hallituksessa!

Vähän ilkeämielisenä vitsinä eduskunnassa puhutaan, että onkin miltei mahdotonta kirjoittaa hallitusohjelmaa, jota ko. puolue ei hyväksyisi, ja näin se on aina helppo ottaa mukaan!

Tuleva hallitusohjelma neuvotellaan tällä viikolla. Tämä tulee olemaan todella tärkeä paperi, joka linjaa toimet seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Pohjana sille ovat hallituspuolueiden ennen vaaleja asettamat tavoitteet.

Pidän erittäin tärkeänä, että ohjelmassa lähdetään selkeästi parantamaan sosiaali- ja terveyspalveluja ja koulutusta sekä panostetaan työttömyyden vähentämiseen mm. parantamalla yrittäjyyden edellytyksiä esim. alv-rakaisuin, takaamalla nuorille työ- tai koulutuspaikka, helpottamalla työkyvyttömän ihmisen eläkkeelle siirtymistä sekä panostamalla työllistämistoimiin.

***

Viime aikoina huomiota on saanut Sailaksen ”työllisyyspaperi”. Tämä kohuttu paperi ei ole pohjana hallitusneuvotteluissa, vaan sitä on pidettävä yhtenä selvityksenä ja esityksenä muiden joukossa. Jos aluksi ajatellaan myönteisesti, niin todettakoon, että oli siellä joukossa ihan kelvollistakin luettavaa, kuten panostukset koulutukseen tai työkyvyttömän eläkkeelle pääsyn helpottaminen.

Työttömän tai opiskelijan kannalta oli puolestaan tarjolla aika tylyä luettavaa. Ja vanhanaikaista. En itse ollenkaan ymmärrä, miten ihmeessä työllisyyttä parannettaisiin tekemällä köyhistä entistäkin köyhempiä. Tästähän paperissa on kyse, kun keppiä tarjotaan työttömille ja opiskelijoille. Työttömyysturvaa tulisi leikellä ja opintoraha poistaa kokonaan. Hohhoijaa.

Olisi aika iso askel taaksepäin, jos yhteiskunnassa opiskelu tehtäisiin tätäkin päivää hankalammaksi poistamalla opintoraha. Osaltaan se toimisi väkisinkin siihen suuntaan, että varattomampien perheiden lapsilla olisi isompi kynnys lähteä opiskelemaan. Ja meillä kun jopa kansainvälisenä kilpailuvalttina on pidetty sitä, että kaikilla nuorilla perheen varallisuuteen katsomatta on ollut mahdollisuus kouluttautua.

Ja opiskelu vain lainan turvin on siinäkin mielessä ikävää tänä päivänä, ettei ole käytännössä inflaatiota, joka lainaa söisi pois. Aina ei heti saa pysyvää työpaikkaakaan, vaan monilla aloilla on valitettavasti tiedossa lähinnä pätkätöitä. Jos opiskeluaikana on joutunut velkaantumaan korviaan myöten, tekee se tulevaisuuden entistäkin epävarmemmaksi.

En myöskään ymmärrä, miten työttömyyttä poistettaisiin heikentämällä työttömän toimeentuloa. Kyllä suurin osa työttömistä ihan oikeasti haluaa tehdä työtä ja siksipä ei ole kauhean tyylikästä esittää keppiä lisää ihmisille, jotka muutenkin elävät vaikeaa aikaa pienten tulojen varassa.

Ja enpä valitettavasti eräiltä muiltakaan osin kehuttavaa paperista löytänyt: veroja pitäisi laskea kauheasti niin tulo- kuin pääomapuolellakin. Miten sitten käy palveluiden? Veronkevennyksillä ei missään nimessä saa romuttaa palvelujärjestelmäämme. Päin vastoin, lisää veroeuroja on laitettava terveyspalveluihin, vanhusten hoivaan, vammaisten palveluihin sekä lasten hyvinvointiin. Vaalikentilläkin ylivoimaisesti eniten palautetta tuli sen puolesta, että pistetään palvelut kuntoon, joten ei muuta kun eteenpäin tältä pohjalta!

(julkaistu kolumnina Hervannan Sanomissa)