Eduskunnan syksy on ollut vilkas. Nyt on se vaihe, että jo kahteen kertaan hyväksytyksi tullutta hallitusohjelmaa aletaan konkreettisesti toteuttaa. Ja se tärkeintä onkin – että toteutetaan kirjauksia myös käytännössä, sanoista teoiksi! Osa asioista etenee jo nyt käsitteillä olevassa budjetissa, osaa varten tehdään suunnittelutyötä.

Yksi tällainen on kansallisen terveysohjelman rinnalle valmistuva sosiaaliohjelma. Tämä on mielestäni erittäin tärkeä, sillä ovathan sosiaalipuolen palvelut: päivähoito, vanhusten palvelut, vammaisten palvelut, lastensuojelu jne. todella tärkeitä asioita. Turvallisen, tasa-arvoisen ja hyvän yhteiskunnan tae on se, että palvelut pelaavat.

Kaiken lähtökohtana on sosiaalipalveluiden laadun ja saatavuuden turvaaminen. Ohjelman myötä asiakkaan asemaa vahvistetaan, päivähoidossa korostetaan varhaista puuttumista, lastensuojelua parannetaan, vanhusten kotona asumista tuetaan, vammaisten yhteiskunnallista osallisuutta parannetaan, sosiaalialan henkilöstön riittävä määrä turvataan ja niin edelleen. Hyviä ja kannatettavia asioita.

Ohjelman toteuttamiseksi korotetaan kuntien valtionosuuksia. Kuitenkin on pidettävä tarkasti silmällä sitä, että aiotut korotukset riittävät tosiasiassa ohjelman rahoitukseen. Kun puhutaan esimerkiksi niin tärkeästä asiasta kun henkilöstön lisääminen, tiedämme, ettemme pelaa nappikauppaa. Paukkuja tarvitaan, mutta satsaukset toimiviin palveluihin kannattavat. Esimerkiksi se, että lapsen ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, maksaa itsensä tulevaisuudessa monin verroin takaisin!

***

Myös toinen hyvä uudistus on saatu liikkeelle. Eduskunta tulee piakkoin käsittelemään lain sosiaalisista yrityksistä. Ideana on, että yritys, jonka työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä, saa yhteiskunnalta tukea.

Moni vajaakuntoinen on tosiasiassa hyvä työntekijä hänelle soveltuvissa tehtävissä, silti normaalin työpaikan saamisen on usein kiven alla. On hienoa, jos ja kun sosiaalisen yrityksen avulla työllistymismahdollisuuksia lisätään.

Sosiaaliset yritykset ovat yksi keino edistää myös pitkäaikaistyöttömän työllistymistä. Pitkäaikaistyöttömän tilanne on vaikea – rahaa on vähän ja elääkin pitäisi.

Tarvitaan entistä enemmän toimia, jotta työtön pääsisi kiinni työelämään. Nyt ollaan satsaamassa selkeästi lisää rahaa työllistämistoimiin ja työttömän parempaan palveluun. Toivottavasti tämä näkyy mahdollisimman pian myös käytännössä, vielä liian usein kuulee palautetta siitä, ettei työttömän yksilöllistä tilannetta ja tarpeita ole voitu huomioida tarpeeksi työvoimatoimistossa.

***

Myös pätkätyöläisen asema on usein ankea. Työtä riittää tipoittan ja koskaan et voi olla varma, mikä tilanne on ensi vuonna tähän aikaan – tai ensi viikolla. Suunnittelepa siinä sitten tulevaisuutta.

Yksi hyvä uudistus saatiin aikaan eduskunnassa viime kaudella. Säädettiin työsopimuslaki joka entistä tiukemmin asetti rajoja pätkätöiden ketjuttamiselle. Tämän myötä esim.Tampereella alettiin vakinaistaa koulunkäyntiavustajia. Tässä yksi tyypillinen ryhmä, joka on saanut vuosikausia kärsiä siitä, että työsuhde on aina loppunut kesäksi.

Julkisen työnantajan on huolehdittava rootelistaan. Hallitusohjelmassa tavoitellaankin työsuhteiden vakinaistamista ja muutoinkin henkilöstön lisäämistä esim. sosiaali- ja terveyspalveluihin – hyvä!

Nyt hiljan valtio antoi ohjeet osaltaan omille toimijoilleen vähentää pätkätöitä. Määräaikaisten työsuhteiden suhteessa pysyviin on vähennyttävä niin, että pysyvät tehtävät hoidetaan pysyvissä työsuhteissa. Samaan täytyy voida päästä myös kunnissa, joissa liian moni esim. vanhustenhuollon ja terveydenhuollon henkilöstöstä edelleen työskentelee pätkissä.

Tältä pohjalta olisi kohtuullista edellyttää, että myös yksityisellä puolella turhia pätkätöitä vältettäisiin. Eiköhän jokaisen työnantajan olisi hyvä nähdä tulevaisuusvaltiksi se, että työsuhde koetaan reiluksi ja varmaksi – jo lähitulevaisuudessa kaikki kun joutuvat kilpailemaan osaavasta työvoimasta! Kilpailussa pärjää varmasti se työnantaja, joka on hoksannut nämä asiat pitää kunnossa.

(julkaistu kolumnina Hervannan Sanomissa)