Pikkunäppärää taktikointia

Arkisto

Eduskunnassa käsiteltiin tällä viikolla tulevan budjetin kehyksiä. Ideana on, että jo keväällä käydään läpi ne puitteet, joille budjetti sitten syksyllä rakennetaan. Näin haarukoidaan, paljonko rahaa pistetään eri hallinnonaloille: koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan, työllisyyteen jne.

Tässä vaiheessa hallitus on omat näkemyksensä asiasta muodostanut ja sen eduskunnalle esitellyt. Työ jatkuu myöhemmin monessa vaiheessa: keväällä lisätalousarviossa, syksyllä budjettiriihessä ja eduskunnan budjettikäsittelyssä.

Selkeästi myönteinen asia hallituksen kehyspäätöksessä on kuntien sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien korotuksen jatkaminen tulevana vuonna. Tästä kunnia tosin kuuluu eduskuntaryhmille, jotka jo viime keväänä sopivat kaksivuotisesta paketista, jossa osoitettiin lisäpanostuksia mm. juuri em. valtionosuuksiin yhteensä yli 250 miljoonalla eurolla.

Tähän tämä varsinainen “kiitos-osio” sitten tällä kerralla jääkin. Hallituksen raamiesityksessä ei ole huomioitu muutamia tärkeitä tulevaisuuden tarpeita. Demarien eduskuntaryhmä nimesi tällaisiksi mm. terveydenhuollon, aikuiskoulutuksen ja työllisyydenhoidon.

Parhaillaan on käynnissä selvitystyö terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jo nyt tiedetään, että jatkossa on isoja paineita lisätä terveydenhuollon resursseja: jo tällä hetkellä jonot ovat pitkät ja henkilöstöä usein liian vähän. Ja tulevaisuudessa voimavarojen tarve vaan lisääntyy, kun väestömme ikääntyy. On tärkeää, että julkista terveydenhuoltojärjestelmää vahvistetaan, ja se vaatii myös rahaa. Ongelmat paisuvat, mitä pidemmälle toimiin ryhtyminen lykätään.

Myös aikuiskoulutuksen tulevaisuuden tarpeita on selvitetty. Parlamentaarinen työryhmä on esittänyt merkittäviä lisäpaukkuja aikuiskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön – ja haasteet ovatkin isot. Jo vuonna 2004 työmarkkinoilta poistuu enemmän ihmisiä kuin sinne tulee ja osaavaa työvoimaa tarvitaan. Siksipä on äärimmäisen tärkeää, että jokaisella työikäisellä on mahdollisuus ja valmius toimia työelämässä. Tärkeää on vahvistaa erityisesti heikoimman pohjakoulutuksen omaavan aikuisväestön osaamista.

Mahdollisuus ja oikeus kouluttautua kuuluu kaikille. Siksipä myös tasa-arvosyistä aikuiskoulutus on tärkeää. Selvitysten mukaan jopa puolella miljoonalla suomalaisella on vakavia puutteita lukutaidossa ja on varmasti selvää, että tämä osaltaan syrjäyttää yhteiskunnasta. Ei ole pikkujuttu, jos vain osalla porukasta on esimerkiksi tietoyhteiskunnan perusvalmiudet, jos vain osalla meistä on oikeus osaamiseen.

Myös työllisyysrahojen riittävyys on tärkeää erityisesti aikana, jolloin työllisyysnäkymät uhkaavat heiketä. Työllisyysmäärärahoilla autetaan mm. pitkäaikaistyöttömiä, vajaakuntoisia, nuoria ja ikääntyneitä ihmisiä, joten

rahat ovat tarpeen. Joskus hieman tuskastuttaa esimerkiksi kokoomuksen suunnalta tuleva jatkuva ideologinen pommitus näiden rahojen alas ajamiseksi. Tehokkuutta voi aina vaatia, muttei sen varjolla pidä pyrkiä koko systeemin alasajoon.

***

Edellä mainitut tarpeet ovat kaikkien tiedossa. Siksipä ministeri Niinistön valitsema taktiikka kehysneuvottelussa oli melkoinen rimanalitus. Hän nimittäin tietäen paineet aikuiskoulutus- ja työllisyysmäärärahojen nostamiseen päätti näppärästi, että hänpä esittääkin leikkauksia kyseisiin rahoihin. Näin tulokseksi saatiin “mukamuka”-kompromissi, jossa sitten määrärahoja ei leikattu muttei myöskään nostettu!

Kyllähän valtiovarainministeri taktikoida saa, läpinäkyvästikin, ei siinä mitään. Mutta tietynlaista yhteiskunnallista kokonaisnäkemystä silti edellyttäisin. On vaan niin, ettei tällainen pikkunäppärä taktikointi kerta kaikkiaan sovi tilanteeseen, jossa tulevaisuuden tarpeet on kyettävä näkemään pitkällä tähtäimellä.

On käsittämätöntä, että edes taktisista syistä joku voi esittää leikkauksia aikuiskoulutus- ja työllisyysmäärärahoihin. Jos viitsitään katsoa edes vähän kuluvaa vuorokautta pidemmällä aikavälillä, tiedämme, että aikuiskoulutusrahat ovat elintärkeitä mm. työvoiman saatavuuden näkövinkkelistä.

Työllisyysmäärärahat puolestaan ovat merkittäviä syrjäytymisen ehkäisyssä. Nämä ovat tämän päivän panostuksia, jotka maksavat itsensä tulevaisuudessa takaisin!

Huomasin iltapäivälehdestä, että kokoomuksessa suunnitellaan työministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön lakkauttamista. Eiköhän pistetä samaan syssyyn valtiovarainministeriökin, jos laskutaito tulevaisuuden suhteen on edellä kuvattua luokkaa!

(julkaistu kolumnina Pirkanmaan Sanomissa)