Työväen sivistysliitto TSL ja SDP ovat viime aikoina järjestäneet useita ”Suunta-seminaareja”, joissa on pohdittu meille tärkeiden asioidem tulevaisuutta. Eräs teema on ollut globalisaatio.

On selvää, että globalisaatio on tuonut paljon hyvää: uutta vaurautta, nopeita yhteyksiä jne. Kehitykseen voikin suhtautua periaatteessa ihan myönteisesti, kunhan samaan aikaan muistaa myös sen nurjan puolen: hallitsematon globalisaatio on tuonut maailmalle myös lisää eriarvoisuutta; jakanut vaurautta ja pääomia entistä epätasaisemmin.

Tällä hetkellä esimerkiksi 1.5 miljardia ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella ja liki miljardi ihmistä ovat kroonisesti aliravittuja. Tulonjako maailmalla on entistä epätasaisempi: rikkain viidennes maapallon ihmisistä saa 86 prosenttia kaikista maailman tuloista, kun köyhin viidennes saa ainoastaan 1.2 prosenttia.

Keskeisin tulevaisuuden haaste onkin taito ja tahto hallita globalisaatiota demokraattisin keinoin paljon tätä päivää enemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa, että politiikan kautta on etsittävä yhteisiä sääntöjä, joiden kautta turvataan ihmisoikeudet, sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä ympäristön hyvinvointi vapaiden markkinavoimien tiimellyksessä. Monikansallisten pääomien ja pörssimeklarien ei tule enää sanella, mikä on hyvää, mikä huonoa politiikkaa!

Usein näitä kysymyksiä pohtiessani tulen todenneeksi, että tämä on haaste nimenomaan poliittiselle työväenliikkeelle ja kansainväliselle AY-liikkeelle. Porvarilliseen ideologiaan kun ei ole lähemmin koskaan kuulunut minkään sortin ehtojen asettaminen taloudelle – päin vastoin, vapaa talous ja kilpailu ollaan nähty autuaaksi tekeväksi voimaksi.

Sen sijaan sosialidemokratiaan vaatimus oikeudenmukaisemmasta maailmasta, tasa-arvosta ja solidaarisuudesta on aina kuulunut. Mielestäni työväenliikkeen perinteiset arvot suorastaan velvoittavat, siihen että lähdemme kansainvälisellä rintamalla ajamaan oikeudenmukaisempaa maailmaa!

Keinoja tähän on monia: maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöihin on kirjattava selkeästi niin ihmisoikeudet kuin ympäristönäkökohdatkin. Yhteisesti on alettava etsimään malleja spekulatiivisen valuuttakaupan verottamiseksi ja EU:ssa on pikimmiten otettava käyttöön säästödirektiivi, jolla ehkäistään mm. rahanpesua. Haitallista verokilpailua voidaan ehkäistä esimerkiksi minimipääomaverokannoilla.

***

Viime aikaiset traagiset tapahtumat maailmalla ovat järkyttäneet mieliä. Päivittäisiä uutisia kuunnellessa tulee välillä mieleen kuva loputtomasta väkivallan oravanpyörästä!

Kuitenkin usea asiantuntija näkee viime aikaisessa kehityksessä ja kaikkien yhteisessä ”sodassa terrorimia vastaan” myös toivon pilkahduksia. Ne kannustavat nimenomaan globalisaation hallintaan ja demokratian edistämiseen kaikin tavoin.

Pitemmän päälle ainoana ratkaisukeinona tilanteeseen nähdäänkin ”sota köyhyyttä vastaan”. Vaikka terrorismi ei saakaan saada oikeutusta köyhyydestä, katkeruudesta ja vihasta, on ihmiskunnan hyvinvoivan osan velvollisuus auttaa maailman köyhimpiä maita tiellä kohti demokratiaa ja parempia elinoloja.

Tässä suhteessa muuttuneita asenteita kuvaavat esim. USA:n republikaanien reaktiot. Julkisen vallan puuttumista talouteen pidettiin ennen tuhoisana. Nyt sen sijaan huomataan, että kriisitilanteissa tarvitaan vahvaa julkista valtaa. Nyt hyväksytään niin talouden elvyttämistoimet kuin humanitäärinen ulkomaanapukin. Sokea markkinausko horjuu maailmalla.

***

Loistava kotimainen esimerkki perään kuuluttamastani globalisaation hallinnasta on oma hyvinvointiyhteiskuntamme: tuloeroja tasoitetaan veroilla ja tulonsiirroilla ja ihmisten tasa-arvoa lisätään tarjoamalla julkisen vallan toimesta kaikille ihmiselle hyvät palvelut! Ei yhtään hullumpi juttu.

Jotta em. yhtälö toimisi myös käytännössä, on niin eduskunnassa kuin kuntatasollakin nyt parannettava laman jälkeen ”kuprulle” jääneitä palveluita. Moni palvelu ei todellakaan ole läheskään sillä mallilla, kun sen tulisi olla.

Onneksi tosin hyviäkin esimerkkejä löytyy: viime vuosina koko koulusektorin valtionosuuksia on nostettu ja nostetaan edelleen. Sosialidemokraattien vaatimuksesta myös kahtena seuraavana vuonna sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet nousevat yhteensä 1.5 miljardia. Kunnallisesti tuotettujen palvelujen puolta pidimme vaatimalla kuntapuolelle vastaavaa työnantajamaksujen helpotusta kuin yksityisellekin puolelle tässä onnistuen.

Pidetään vaan jatkossakin julkisten palvelujen puolta ja viedään malliamme eteenpäin myös maailmalla. Sosialidemokraattiset perinteiset arvot ovat nyt valttia!