(JHL 249 jäsenlehti 1/2016)

Monella tavalla merkittävä kevät on lähtenyt käyntiin eduskunnassa. Nyt ratkotaan niin maakunta- ja soteuudistusta, turvapaikkatilannetta, kuin työmarkkinaratkaisuakin. Eivätkä ratkaisut ole helppoja.

Pakkolakien tuomat palkan leikkaukset ovat nyt monen suomalaisen perheen huolenaiheita eri puolella Suomea. Lukuisien asiantuntijoiden lausunnot kertovat, että maan hallituksella on väärät laskelmat. Pakkolakien myötä kun ei synnykkään kymmeniä tuhansia työpaikkoja, vaan jopa vajaan miljardin euron tulon menetykset.

Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n nöyrä paluu työmarkkinaneuvotteluihin kertoi suoraan sen, ettei edes hallitus usko Sipilän räätälöimien työelämän pakkolakien läpimenoon eduskunnassa. Palkansaajaliikkeen syksyinen voimannäyttö ja opposition painostus ovat antaneet todellista ajattelemisen aihetta hallituspuolueille. Siksi olikin odotettua, että hallitus ilmoitti jäädyttävänsä pakkolakien valmistelun työmarkkinaneuvottelujen ajaksi.

Tätä kirjoittaessa on työmarkkinaneuvotteluissa päästy eteenpäin paikallisessa sopimisessa siltä osin, että työehtosopimukset ovat ensisijainen kanava hoitaa asia. Sopimuksen varsinainen sisältö on vielä tekemättä, mutta joidenkin arvioiden mukaan ns. yhteiskuntasopimuksen syntyminen voisi olla mahdollista jopa helmikuun kuluessa.

Itse uskon, että suomalainen sopimusyhteiskunta näyttää voimansa ja sopimukseen päästään. On äärimmäisen tärkeää saada hallituksen pakkolait pois uhkaamasta palkansaajien harteita

***

Työterveyslaitos on äskettäin suositellut sairausloman omailmoitusajan pidentämistä yhteen viikkoon. Laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan tämä olisi kannattavaa sekä työnantajalle että työntekijälle. Nykyisin raja on yleensä kolme päivää, jonka jälkeen poissaolosta vaaditaan lääkärintodistus. Työterveyslaitoksen mukaan saadut kokemukset pidemmästä omailmoitusajasta ovat olleet positiivisia: pidempi omailmoitusaika säästää rahaa, aikaa ja vaivaa sekä lisää työyhteisön keskinäistä luottamusta. Omalla ilmoituksella kun töihin palataan usein nopeammin kuin lääkärintodistuksella.

Pidän tutkimusta erittäin tärkeänä ja uskon, että omavastuuajan pidentäminen vähentäisi lyhyiden sairaslomien määrää sekä niiden kestoa. Näin muutos palvelisi sekä työnantajaa että työntekijää. Työnantaja säästäisi turhissa lääkärikuluissa ja työntekijän ei tarvitsisi juosta vastaanotolla perusflunssan takia. Siksi haluan kannustaa suomalaisia työnantajia tarttumaan tähän mahdollisuuteen.

Osinkojuhlijat ja säästöjen maksumiehet

Tänä keväänä pörssiyhtiöt maksavat omistajilleen jopa suuremmat osingot kuin koskaan. Osinkojen määrä voi nousta jopa yli 12 miljardin, joka olisi kaikkien aikojen ennätys. Samaan aikaan meillä on investointilama, sillä yritykset eivät investoi, vaikka juuri nyt yrityksillä pitäisi olla rohkeutta tehdä investointeja juuri Suomeen.

Monet osinkoja maksaneet yhtiöt ovat lähihistoriassaan käyneet vakavia, irtisanomisiin johtaneita yt-neuvotteluja. Nyt tarvitaan myös parempaa yhteistoimintaa yritys- ja toimipaikkatasolla, sekä roppakaupalla lisää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Jos yhtiöllä on varaa maksaa ennätysosingot, sen todella pitää nostaa yt-kynnystä.

Valitettavasti oikeudenmukaisuus ei näinä aikoina kuitenkaan toteudu edes kohtuullisesti, hyvästä puhumattakaan. Karmaisevana esimerkkinä on maan hallituksen äskettäin tekemä esitys 240 miljoonan euron säästöistä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Esitykset liittyvät kuntien tehtävien karsimiseen ja suurimpina ”säästökohteina” ovat muun muassa vammaiset ja vanhukset. On käsittämätöntä miksi hallituksen säästöjen suurimmiksi maksajiksi joutuvat jälleen kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset. Tällä hallituskaudella on korotettu maksuja ja säästetty sosiaali- ja terveyspalveluista ja etuuksista jo todella paljon. Siksi lisää vaikeuksia ei enää tarvita kenellekään, eikä varsinkaan heille, jotka eniten yhteiskunnan tukea tarvitsevat.

Tällaisessa tilanteessa on syytä miettiä arvoja. Onko reilua ja kohtuullista, että yksi ryhmä, osakkeiden suuromistajat, saa ennätysosingot tilanteessa, jossa liki kaikki muut yhteiskuntaryhmät, joutuvat tekemään uhrauksia Suomen saamiseksi jaloilleen?

Keväästä on siis tulossa vaikea, mutta töitä tehdään kovasti, jotta hallitus muuttaisi ohjelmaansa työllistävään ja tasa-arvoistavampaan suuntaan viimeistään kevään kehysriihessä. Eväitä ja keinoja tuohon muutostyöhön löytyy runsaasti SDP:n vaihtoehtobudjetista.

 

Pia Viitanen

Kansanedustaja

JHL 249:n jäsen