Stakesin eläkkeelle jäänyt pääjohtaja Vappu Taipale puhui vappuaattona ykkösen aamu-tv:ssä työelämän haasteista ja totesi, että työelämän tulisi olla huokoisaa, jotta ihmiset jaksaisivat tehdä pitempään. Huokoisuudella hän tarkoitti vuorotteluvapaavuosia, vanhemmuusvapaita (myös isien tulee pitää kiinni oikeuksistaan!) ja osa-aikaeläkettä.

Vappu Taipale murehti ”jäähyväispuheessaan” myös nuorten lapsiperheiden ruuhkavuosia. Taipale peräänkuulutti yhteiskunnalta kaikilla sen tasoilla solidaarisuutta työssäkäyville pienten lasten vanhemmille. Ei yksinkertaisesti ole oikein, että juuri taaperoikäisten isät tekevät eniten ylitöitä.

Yhteiskunnan pitäisikin olla kautta linjan lapsiystävällisempi. Tämä tarkoittaa, että työelämän tulee joustaa perheiden tarpeiden mukaan.

Työelämään liittyy tänä päivänä monia ongelmia. Samaan aikaan kun toiset hukkuvat työhön ja ovat tavoitettavissa 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa, ei toisilla ole töitä ollenkaan. Osa suomalaisista on pudonnut pysyvästi työttömiksi, osa jäänyt pätkätyöansaan – jatkuvaan epävarmuuteen. Tasan eivät toden totta käy onnen lahjat. Ja tasaisemmin niiden tulisi käydä, se on pohjoismaisen hyvinvointivaltion ihanne – moneen kertaan gallupeissa suomalaisten suosimaksi tutkittu.

Tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä: yhteiskunnan pitää tukimuodoillaan ja poliittisilla ratkaisuilla lisätä työelämän huokoisuutta. Tässä haastetta meille eduskuntaankin. Tämän lisäksi tarvitaan myös työpaikkatason toimintaa. Työpaikoilla tarvitaan avarakatseisia työnantajia, jotka ovat valmiita satsaamaan hyvinvointiin työpaikoilla, koska näkevät sen, että luova työntekijä
on työntekijä, joka pitää työstään ja viihtyy työpaikallaan.

Lisäksi on löydettävä keinoja, joilla työelämän olisi turvallisempaa kuin tänä päivänä. Liian moni elää jatkuvien pätkä- ja silpputyön paineissa ja liian monelle perheenäidille ja perheenisälle työnantaja kiikuttaa irtisanomislapun nykyään jopa kannattavilta tehtailta. Tämän kevään Stora-Enson päätökset olivat karmaisevin esimerkki tästä. Pistää todella kiukuttamaan, että valtio isona omistajana käytännössä seisoi toimettomana tilanteessa, missä kannattavia tehtaita lopetettiin ja satoja ihmisiä ajettiin työttömiksi.

Viimeistään siinä vaiheessa varmasti moni ajatteli, että mitä on tämä nykypäivän maailmanmeno: politiikalla ei muka voida vaikuttaa mihinkään ja vain talouden lyhytnäköinen voitontavoittelu sanelee marssijärjestyksen.

Tästä valtion omistajapolitiikasta olikin meillä eduskunnassa opposition tekemä välikysymys vuoden alussa. Nyt on parhaillaan tulossa toinen koskien yliopistouudistusta. Ehkä tämän päivän arvomaailmaa kuvaa, että nyt yliopistojakin laitetaan kilpailemaan entistä enemmän yksityisestä rahasta. Uusilla rahoituskuvioilla tullaan eriarvoistamaan yliopistokenttää alueellisesti ja sivistyksellisesti: muutama pärjää, moni ei. Sivistysyliopistoista tehdään markkinayliopistoja.

Jotenkin toivoisin jonkinmoista arvomurrosta tähän markkinahumuarvomaailmaan. Francis Bacon, englantilainen kirjailija, filosofi ja valtiomies sanoi jo vuosisatoja sitten, että ihmisluonnossa on yleisesti enemmän hölmöä kuin viisasta. Tämä pitänee paikkansa monessa mielessä. Silti kuitenkin jaksan uskoa, että toinenkin aika vielä koittaa. Silloin viimeistään, kun yhdessä toteamme, että ne markkinavoimat on kai keksitty ihmistä varten, eikä päinvastoin.

Toivotan kaikille iloista kevättä, tuntuu hyvältä, kun aurinko paistaa ulkona.

(julkaistu JHL249:n jäsenlehdessä toukokuussa 2008)