Mihin niitä senttejä oikein menee?

Kolumnit

Sdp:n 110 vuotisjuhlassa Suomen Turussa puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Backman puhui asiaa. Vaikka liikkeemme tuolloiset upeat tavoitteet saavutettiin historian saatossa, elämme nykyisin taas aikaa, jolloin moni näistä on uhattuna.

Onko esimerkiksi oikeus maksuttomaan kouluun tai tasapuolisiin terveyspalveluihin enää itsestäänselvyys?

Kuntien kurjistamistalkoot, jotka hallituksella on käynnissä, johtavat olennaisesti tulevaisuudessa ihmisten palvelujen heikentämiseen. Jo nyt päiväkotien ja koulujen ryhmät kasvavat ja vanhuspalveluissa on liian vähän henkilökuntaa.

Jotenkin näyttää, että kyseessä ovat varsin ideologiset talkoot.Palvelusetelisysteemejä lanseerataan ja vahvistetaan näin yksityisiä palveluja samaan aikaan, kun julkiset palvelut rapistuvat rahapulassa. Oikeistohallituksemme rakentaa rivakasti yhteiskuntaa, jossa rahalla saa ja bemarilla pääsee.

***

Pääministeri Matti Vanhanen totesi, ettei ole ”innostunut ottamaan senttiäkään lisää velkaa kuntien auttamiseksi”. Sen sijaan hallitus on intoa puhkuen ottanut ja ottamassa aika hurjan monta senttiä velkaa, jotta hyväosaisten veroja voidaan keventää. Niinpä niin, politiikka on arvovalintojen tekemistä.

Tässä tapauksessa hallituksen arvovalinta on taantumuksellinen. Idea siitä, että verovaroin tuotetaan tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla olevat hyvät palvelut ja pidetään ihmisistä huolta on nimittäin ollut hieno ja ajassa kestävä malli: sosiaalinen ”innovaatio”. Miksi tämä pitäisi purkaa?

Kuka kumma enää uskoo, että systeemi, mikä perustuu vapaana jyllääviin markkinavoimiin ja heikolle julkiselle pohjalle olisi jotenkin reilumpi? Puhumattakaan, että se olisi talouspoliittisesti viisaampi. Tällaisen ahneuden arvoihin perustuvan systeemin vaurioitahan nyt korjaillaan maailmalla ja etsitään yhteisiä pelisääntöjä vapaana myllertäville markkinavoimille.

Yksi hyvä ”pelisääntö” on meillä ollut hyvinvointivaltio periaatteineen. Puhutaan siis edelleen rohkeasti ja edistyksellisesti vahvojen julkisten palvelujen puolesta.

***

Turun juhlassa tuli jälleen vaikuttunut olo, kun mietti sitä valtavaa pyyteetöntä työtä, mitä liikkeemme väki 110-vuotisen taipaleen aikana on tehnyt – ja niitä tuloksia!

Kai sitä siis tamperelaisena on tunnustettava, että Turussakin on syntynyt jotakin hienoa.

(julkaistu Uutispäivä Demari -lehdessä kolumnina syyskuussa 2009)