Kokoomus on moderni uudistaja. Niin ne mainostavat itseään isolla rahalla. Ja vihreät ovat sellainen ”uusi liike” kaukana perinteisen puoluepolitikoinnin synneistä. Asiat ratkaisee, ei poliittiset kähminnät.
Vaan mitä sattui Tampereella, kun valittiin historian ensimmäinen pormestari? Valittavana oli oikeistomies ja vasemmistonainen, oikeistomiehen arvot mm. joukkoliikenteen kehittämisen – vihreiden kärkiteeman – suhteen kaukana vihreiden omista.
Ennalta oli sovittu homman nimeksi ”avoin valinta”. Mutta mitä keksivät paikalliset Kokoomuslaiset ja Vihreät? Keksittiin nykyaikainen, uutta poliittista kultturia edustava, avoin ja arvopohjainen KASSAKAAPPISOPIMUS, jolla sivuutettiin pätevä koulutettu nainen arvoineen.
Vau, huikea suoritus 2000-luvun dynaamisilta uudistajilta. Tärkeämpää vihreille oli diilata pari johtokuntapaikkaa puheenjohtajuuksineen, kun itse politiikan sisältö tulevaisuudessa.
Löydettiinpä sitten yhteinen nimittäjä Kokoomukselle, Vihreille ja Paavo Väyryselle: se on Kassakaappisopimus!
***
Kokoomus on taas vaalien lähestyessä alkanut kiskoa työväenpuolueen nuttua yllensä. Tämä on tuttua, presidentivaalien alla ilmestyi eteemme työväenpresidentti ja parhaillaan Ruotsin oikeisto esiintyy työväen lippu hulmuten
Kokoomuksen eväät alkaneessa budjettikeskustelussa ovat olleet laihat. Budjettipohja on hyvä, joten muuta kritisoitavaa ei työväenjohtaja Kataisella ole tuntunut olevan, kun että kolmikannassa on kehdattu miettiä lisäkeinoja työllistämiseen. Se kun kuulemma on niin väärin, että työelämän asiantuntijoiden panos halutaan hyödyntää.
Kun Kokoomuksessa nyt niin kauheasti ollaan työväenpuolueeksi vaalien alla hinkuamassa, niin pitäisi pikku hiljaa alkaa sietää sitä työväkeäkin. Palkansaajajärjestöt kun vaatimatonta paria miljoonaa arkipäivän ahertajaa edustavat. Tässä pikku vinkki uskottavuuden nostoon, kun hampaat irvessä Saul… anteeksi Jyrkin puolueella koittaa taas aika käydä tielle taistojen.
***
Lopuksi on pakko lausua pari sanaa elokuvakulttuurin puolesta. Kristillisdemokraatit kun ovat esittämässä haittaveroa k -15 ja k-18 leffoihin.
Katsovatko Kristilliset koskaan elokuvia? Jos katsoisivat, tietäisivät, että k -15 elokuvissa on paljon upeita klassikoita, joiden näkeminen, kunhan se oikea ikä on saavutettu, on elämys. Vai mitä sanotte vaikkapa Hitchcockin Vertigosta tai Formanin Yksi lensi yli käenpesän – ja monesta muusta elokuvahistorian klassikosta. Usein näillä on k-15 ikäraja.
Minä luulin, että Orwellin 1984 yritti olla pelottava esimerkki sosialistisesta yhteiskunnasta. Kun kuuntelee ”kaiken tulee olla kiellettyä” – oikeistolaisia, tulee mieleen, että taisi teos ollakin pelottava esimerkki oikeistolaisesta konservatismista pahimmillaan! Isoveli valvoo – ja Päivi Räsänen.
(julkaistu kolumnina 13.9.2006)
Jaa tämä artikkeli