JHL 249 jäsenlehti 4/2016

Usein arvellaan, ettei oppositiosta pysty vaikuttamaan hallituksen päätöksentekoon, mutta kyllä pystyy. Sipilän hallitus on joutunut perumaan niin monta surkeaa lakiesitystään, että kohta alkaa pikemminkin olla uutinen, jos jokin sen esitys etenee eduskuntakäsittelyyn asti. Viimeisin ilon aihe oli, että hallitus peruutti aiotun hoitajamitoituksen heikentämisen vanhustenhoivassa. Se on tärkeää, sillä on kunnia-asia, että voimme pitää hyvää huolta ikäihmisistämme.

Hallituksen linja on monella tavoin ongelmallinen ja ongelmat eivät ole vähenemässä, kun katsoo hallituksen ensi vuoden budjettia. Suomessa on juuri tehty pitkäaikaistyöttömyyden Suomen ennätys ja siltikään ei oikeisiin työllisyystoimiin budjetissa satsata. Päin vastoin: tehdään  kohtuuttomia leikkauksia koulutukseen ja perusturvaan. Tämän seurauksena pienituloisimpien ihmisten ostovoima laskee.

Maan hallitus näyttää olevan vakuuttunut siitä, että työttömyys on työttömien vika ja työttömät saadaan töihin kurittamalla heitä tarpeeksi. Tästä ajattelusta kertoo karua kieltään hallituksen tekemät leikkaukset työttömyysturvaan.

Samaan aikaan hallituksella riittää rahaa jaettavaksi kaikkein hyväosaisimmille ja omille etupiireille: veronkevennyksiä on tiedossa miljoonaperijöille, metsälahjan saaville ja varakkaimmille yrittäjille ns. ”Apteekkarivähennyksen” kautta.

Sdp:n vaihtoehdossa toimitaan toisin. Vaihtoehtobudjetissamme esitämme Suomen siirtämistä työlinjalle – ei halpatyölinjalle. Veropohjaa tulee laajentaa niin, että kaikkein varakkaimmat maksavat veroja enemmän ja mm. aliverotettu finanssisektori otetaan paremmin mukaan talkoisiin. Sen sijaan pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkkeensaajien verotus olisi keveämpää, kuin hallitus esittää.

Lasten ja nuorten tulevaisuudesta, päivähoidosta ja  koulutuksesta ei tule leikata. Koulutus on yhteiskunnan paras investointi. Nuorista ja heidän tulevaisuudestaan on pidettävä huolta. Vaihtoehtobudjetissa haluamme myös edistää sitä, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus harrastaa vanhempien rahapussiin katsomatta. Ideana on, että varataan 10 miljoonaa järjestöjen, koulujen ja kuntien haettavaksi. Sillä voidaan tarjota vapaapaikkoja harrastuksiin sekä esimerkiksi välineitä ja soittimia perheille, joilla muuten ei olisi niihin varaa.

Näin pidetään kaikki ihmiset mukana, eikä ketään jätetä vilttiketjuun.

***

Muitakin isoja asioita on budjetin ohella ollut eduskunnan käsittelyssä syyskauden aikana. Uudesta, tärkeästä hankintalaista on käyty syystäkin kipakkaa keskustelua. Uusi laki koskettaa käytännössä kaikkea sitä, mitä kunta hankkii ostamalla – kuten vanhusten, lastensuojelun ja vammaisten palveluita. Ikävä kyllä hankintalaki sallisi edelleen palveluiden ostamisen hinta edellä, laadusta ei niin väliä. Mieluiten tietyt palvelut olisi saatava kokonaan kilpailutusten ulkopuolelle. Sellainen olisi myös mahdollista, mikäli hallituksesta olisi löytynyt tähän tahtotila.

***

Valmisteltavana oleva sote-uudistus on yhä edelleen valtaisa haaste. Sen kun tulisi johtaa päämääräänsä, eli palvelujen turvaamiseen ja parantamiseen. Kuitenkin näyttää siltä, että hallituksen ajattelussa tähdätään lähinnä julkisten palvelujen pakkoyhtiöittämiseen ja yksityisten palvelujen vahvistamiseen. On vaikea nähdä, miten tämä parantaisi tilannetta.

Keskustelu sote-ratkaisusta on edelleen varsin levällään, eikä hallituksen sisälläkään tunnu olevan kovin yksimielistä kantaa siihen, miten palvelut jatkossa järjestetään. Mielestäni palvelutuotannon perustana tulee olla julkiset palvelut, joita yksityisillä ja kolmannen sektorin palveluilla täydennetään. Pakkoyhtiöittämisiä ei tarvita, eikä ”valinnanvapaus” saa tarkoittaa markkinoiden valtaa ja verovarojen valumista yritysten voittoihin. Ihmisten hyvinvointi ja terveys ovat liian arvokkaita kauppatavaraksi.

 

Pia Viitanen 

Kansanedustaja

JHL 249 jäsen