Kuitu Finland Oy, ent. Säterin tehdas Valkeakoskella haettiin konkurssiin joulukuussa. Valkeakoskella, jossa on jatkuvasti kuultu huonoja uutisia, menetti jälleen 330 ihmistä työpaikkansa.

Suurimmalle osalle näistä työntekijöistä olisi kuitenkin ainakin puolen vuoden jatko työntekoon luvassa, mikäli valtio kantaisi vastuunsa tehtaan rahoittamisessa. Tämä vaatisi valtiolta 23,6 miljoonan euron panostuksen, mutta toisaalta tällä panostuksella saadun tuotannon arvoksi arvioidaan 23 miljoonaa euroa, joten valtio saisi melkein eurolleen omansa takaisin. Lisäksi uuden omistajan ja toiminnanjatkajan löytäminen toiminnassa olevalle tehtaalle olisi paljon todennäköisempää. Kuitu Finland Oy:n tekniikka on uusinta uutta ja tehtaassa tuotetun tuotteen markkinat tulevat tulevaisuudessa kasvamaan kun EU todennäköisesti ottaa käyttöön samat julkisten tilojen paloturvallisuussäädökset, jotka Yhdysvalloissa jo on käytössä.

Me pirkanmaalaiset demarikansanedustajat olemmekin siksi laatineet yhteistyössä kaupunginhallitusten demarijäsenten kanssa kirjallisen kysymyksen hallitukselle, vaatien juuri tehtaan tuotannon jatkamista valtion tuella vielä puoli vuotta. Tämä maksaisi valtiolle 23,6 miljoonaa euroa, mutta toisaalta tehtaan puolen vuoden odotettavissa oleva tuotto on 23 milj. euroa, joten tappiota ei valtiolle juuri ole luvassa.

Tällä kertaa me emme kuitenkaan edes yritä vedota hallituksen myötätuntoon. Tällä kertaa tehtaan tuotannon tukemiseen on muitakin painavia syitä kuin ihmisten tärkeät työpaikat.

Kuitu Finland Oy tuotti palonkestäviä kankaita. Tähän tuotantoon tarvittiin rikkihiiltä, joka vesipeiton alle oikein varastoituna on stabiili, mutta joka kuljetettaessa on suuri ympäristöriski. Kuten koskilaiset hyvin muistavat, vuonna 1998 kymmenen kiloa rikkihiiltä aiheutti räjähdyksen, joka rikkoi ikkunalaseja 550 metrin päässä olevassa asuinlähiössä. Nyt olisi hävitettävä koko tehtaan rikkihiilivarasto eli 985 000 kg rikkihiiltä.

Räjähtäessään rikkihiili aiheuttaa massiivisen paineaallon ja ilmaan joutunut kaasuuntunut rikkihiili taas myrkyllisen laskeuman. Pelkäämme että näiden seurauksena saattaisi olla Suomen rauhanajan suurin siviilionnettomuus.

Rikkihiiltä ei ole ikinä siirretty takaisin kuljetukseen, turvatekniikka ei ole koskaan kuljettanut sitä eikä Ekokemillä ole kokemusta rikkihiilen hävittämisestä. Siksi onnettomuusriski on todellinen.

Vaihtoehto kuitenkin on olemassa eikä hallituksen ole pakko leikkiä ihmishengillä. Ratkaisu on juuri rikkihiilen käyttäminen loppuun tuotannolla.

Mikään ei puolla riskinottoa rikkihiilen kuljetuksen ja hävittämisen kanssa; ei talous eikä maalaisjärki. Puhumattakaan siitä, ettei mahdollisen suuronnettomuuden aiheuttamalle inhimilliselle kärsimykselle ole laskettavista euromääräistä hintaa.

Pia Viitanen
Marko Asell
Jukka Gustafsson
Saara Karhu
Tero Rönni
Pekka Järvinen
Pia Hänninen
Sari Lehtonen

(julkaistu mielipidekirjoituksena Valkeakosken Sanomissa 20.2.2009)