Yhteisvastuuta tarvitaan

Kolumnit

Niin, ei tänä päivänä voi aloittaa kirjoitusta puhumatta irtisanomisista. UPM-Kymmene järkytti viime viikolla ilmoittamalla tuhansissa pyörivistä
luvuista. Aika lailla olimme siipi maassa eduskunnassakin näiden tyrmistyttävien uutisten jälkeen.

Tuntuu siltä, että nykyiseen maailmanhenkeen kuuluu, että koko logiikka markkinoilla pyörii vain ja ainoastaan pääoman ehdoilla. Tuottovaatimukset kasvavat. Lisää on saatava, ja sen mukaisesti sitten heitetään väkeä ulos isoista voittoa tuottavista yhtiöistä. Pörssiyhtiöiden johtajat ja osakkeenomistajat hyötyvät. Perheenäidit ja -isät saneerataan kortistoon.

Tässä maailmanhengessä ei ole oikeudenmukaisuuden häivääkään – puhumattakaan siitä vanhan ajan patruunahengestä, jossa kannettiin ihan oikeasti huolta myös yhteisestä hyvästä.

Pitkällä tähtäimellä kysymys kuuluu: miten hallita globalisaatiota niin, että kaikki ei pyöri vain pääoman ehdoilla. Ja vastaus kuuluu: ihmiskunnan täytyy tuohtua sen verran, että yhteisesti tehdään pelisääntöjä vapaasti jyllääville kansainvälisille markkinavoimille. Tämä on haaste kaikille meille politiikan parissa toimiville ihmisille eri maissa, sanoisinpa vielä, että poliittiseen väriin katsomatta.

***

Tähän hurjaan tilanteeseen on reagoitava myös lyhyellä tähtäimellä. Parhaillaan hallituksessa ja eduskunnassa etsitään ensiapua miettimällä kriisitoimia ja apumahdollisuuksia työnsä menettäville ihmisille ja irtisanomisista kärsiville alueille. Kyseessä on kokonaisuus, jossa huomioidaan myös aiemmista irtisanomisista kärsineet alueet.

Jokin aika sitten eduskunnassa vahvistettiin muutosturvaa, mikä on nyt enemmän kuin tarpeen. Työministeriössä selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia periä takaisin nykyistä tehokkaammin yhteiskunnan tukia niiltä voittoa tuottavilta yrityksiltä, jotka irtisanovat väkeään.

Tällaisissa tilanteissa on muistettava, että irtisanomiset vaikuttavat koko perheen elämään. Työttömyys tuo mukanaan usein monia muitakin ongelmia kuin taloudelliset sellaiset. Tulevaisuuden uskoa pitää vahvistaa ja on hoidettava myös ihmisten henkistä hyvinvointia. Jälleen kerran on huolehdittava siitä, että mm. lasten ja nuorten palvelut pelaavat.

***

Noin muuten tilanne ei ole ollut vain ja ainoastaan synkkä. Iloakin on mukaan alkavaan kevääseen mahtunut. Yksi sellainen on liittynyt juuri työllisyyskehitykseen: kaikesta huolimatta työllisyys on parantunut hyvää vauhtia, nyt meillä on jo reilusti yli 60 000 työpaikkaa enemmän kuin vuosi sitten. Hervannan työvoimatoimistossa vieraillessani kuulin, että meilläkin esim. pitkäaikaistyöttömyys on laskenut, mikä on todella hyvä juttu.

Uusia työllistäviä toimia suunnitellaan: mm. joidenkin palvelualojen, esim. kampaamojen ja parturien, arvonlisäveron laskemista. Hyvä.

Yksi kevään hienoimmista omakohtaisista kokemuksistani oli, kun sain olla mukana avaamassa kuurosokeiden ”Koskettava kokemus” – näyttelyä. Käynnissä on ollut projekti, jonka myötä kuurosokeille ihmisille on kehitetty mieluisaa tekemistä ja harrastusmahdollisuuksia tuloksena upea näyttely taidetta pullollaan. Niinpä niin, oikeus mielekkääseen tekemiseen ja harrastamiseen kuuluu meille kaikille. Kaikilla on oltava oikeus olla luova, oikeus oppia, osata ja tehdä. Kaikilla on oltava oikeus toteuttaa itseään: koskettaa taivasta.

Vammaisasiat nousevatkin esiin myös eduskunnassa lähitulevaisuudessa. Valmisteilla on asiaa käsittelevä selonteko kevääksi. Tämän lisäksi
vammaislainsäädäntöä ollaan uudistamassa, mikä on ollut hidas ja pitkä prosessi.

Muutenkin kevääseen mahtuu vaikka mitä: kunta- ja palvelurakenneuudistusta valmistellaan, EU-puheenjohtajuuteen valmistaudutaan, unionin perustuslaillisen sopimuksen ratifiointia pohjustellaan, budjettikehyksiä rakennetaan ja valitettavan lintuinfluenssan tuloon valmistaudutaan. Joten kyllä tässä asioita riittää eduskunnan keväässä.

(julkaistu kolumnina Hervannan Sanomissa 15.3.2006)