Arvoisa puhemies,

On tärkeää, että kansalaisaloitteet käsitellään eduskunnassa asianmukaisesti.

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen aloite koskee tärkeää aihetta,  ja on syytä kiittää Väyrystä siitä, että  hän on nostanut tärkeän asiakokonaisuuden julkiseen käsittelyyn, vaikka asiasta olemmekin eri mieltä.

Ero eurosta olisi hyppy tuntemattomaan, jota ei ole syytä tehdä.

Mutta on muistettava, että Euroopan rahaliitossa on sekä hyvää että korjattavaa.

Julkinen mielikuva on, ettei Suomen eurojäsenyyden vaatimuksia ymmärretty, kun yhteisvaluuttaan päätettiin liittyä lähes kaksi vuosikymmentä sitten.

• Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa jäsenyyden vaikutuksia pohdittiin erittäin monipuolisesti ennen päätöksentekoa.
• Eri asia on kuinka hyvin vaatimukset sisäistettiin.

Ongelmia on, koska Suomessa ei toimittu, kuten 1990-luvulla EMU-jäsenyyttä pohdittaessa todettiin välttämättömäksi.

–  Tiedettiin, että euro tulee alentamaan korkotasoa ja helpottamaan ulkomaankauppaa.

– Tiedettiin myös, että joustavuutta tarvitaan jatkossa enemmän, kun devalvaatioase ei enää ole käytössä.

Työmarkkinajärjestöjen yhteisessä EMU-paperissa 1997 sekä professori Jukka Pekkarisen selvityksessä todettiin, että liikkuvia palkanosia tarvitaan, kun jatkossa ei voi devalvoida. Näihin liikkuviin osiin olisivat kuuluneet tulospalkkiot, voittopalkkiot, henkilöstörahastot ja EMU-puskurit.

• Näiden toteutus ja hyödyntäminen ovat valitettavasti jääneet vähäisiksi.

Käytännössä kyse on siitä, että kun huonot ajat tulevat, liikkuvat palkanosat olisivat joustaneet, jotta isku talouteen ja työllisyyteen ei olisi niin kova.

• EMU-puskurien periaate on jo tuttu raamatusta: lihavina vuosina viljaa laitetaan syrjään jotta huonoinakin on, mistä ottaa.
• Olosuhteet ymmärrettiin, mutta toteutus jäi lihavina vuosina puoliväliin.

On rakennettava uudestaan kansallinen tietoisuus siitä, mitä yhteisvaluutan jäsenyys edellyttää Suomelta.

• Ennen liittymistä vaatimukset ymmärrettiin, mutta toteutus jäi puolitiehen.
• Ruotsi toteutti paljon voimakkaammat sopeutumiskeinot, vaikkei lopulta edes liittynyt euroon.
• Nyt Ruotsilla on sekä oma valuutta että sopeutumiskeinot, eikä Suomella ole oikein kumpaakaan.

Arvoisa puhemies,

Vaikka eurossa on paljon hyvää, on siinä korjattavaakin.

Nyt, kun emua kehitetään on tärkeää, että

• tuetaan kasvua ja työllisyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja rahoitusvakautta.
• Tärkeää on kehittää sijoittajavastuuta pankkiunionissa

Euroopan unionin on myös torjuttava kansainvälistä veronkiertoa ja veroparatiiseja aiempaa väkevämmin.

• Jokainen euro, jonka veronkiertäjä tai kikkailija onnistuu välttämään, jää muiden maksettavaksi

Hyvin tärkeää on, että jokainen jäsenvaltio vastaa omasta taloudestaan ja veloistaan.

• no bail out periaatetta noudatettava
• Mitään yhteistä kaatosaavia, johon velat laitetaan muiden maksettavaksi, ei saa koskaan tulla.
• Velkojen yhteisvastuu ei tule koskaan toteutumaan, siitä on pidettävä huoli.

SDP:llä on ollut tässä selvä johdonmukainen linja myös kriisimaiden tukipaketteihin: ei  tukipaketteja ilman tiukkoja ehtoja.

• Tähän liittyen voi vain huolestuneena seurata tilannetta kreikassa.
• olisikin hyvä tietää, suunnitteleeko hallitus jo seuraavaa Kreikan pelastuspakettia?
• hämmästyttävää tässä on ollut perussuomalaisten linja.
• ensi töikseen viime kesänä rukattiin kreikalle 3. tukipaketti, jota voi nimittää Soini ykköseksi.
• kysyä voi, keskittyvätkö perussuomalaiset täällä euroerokeskusteluun samaan aikaan, kun toisaalla rukataan jo Soini kakkosta?
• Entä kannattavatko perussuomalaiset Kreikan uutta pelastuspakettia, jos sellainen kesällä tulee?

EMUn ongelmat tunnetaan, ja niihin pitää löytää ratkaisuja, sen sijaan että ottaisimme hypyn tuntemattomaan.

Miten euroero sujuisi, ja mitä seurauksia sillä olisi? Sitä ei kukaan voi väittää tarkasti tietävänsä. Haluaako joku sellaiseen ihmiskokeeseen ryhtyä? Me emme ainakaan.

Kaikkia maamme ongelmia on turha asettaa euron syyksi.  Ajatteleeko joku, että oma markka olisi pelastanut vääriä valintoja tehneen Nokian ja sanomapaperiin panostaneen metsäteollisuuden?

• Ei  oma valuutta ei suojaa huonoilta strategisilta valinnoilta, joita yritykset ovat Suomessa tehneet.
• Niiltä ei suojaisi myöskään pohjoismainen kruunu, jota Väyrynen on aiemmin esittänyt.

Ovatko muuten yritysjohtajat vaatinee Suomen euroeroa? Onko Elinkeinoelämän Keskusliitto vaatinut euroeroa tai omaan markkaan palaamista? Eivät he ole. Myös elinkeinoelämä ymmärtää euron tuomat hyödyt matalassa korkotasossa ja helpommassa ulkomaankaupassa. Matala korkotaso on auttanut asuntovelkaisia ja pienyrittäjät ovat hyötyneet valuuttariskin poistumisesta.

Mitä Suomen kilpailukykyyn tulee, bulkkituotannolla emme pärjää. Tarvitsemme osaamista, koulutusta ja tutkimusta. Siihen vertailumaammekin panostavat. Halpatuotannossa Suomi ei pärjää, ja siksi hallituksen valinnat koulutuksen ja tutkimuksen nakertamisessa heikentävät tulevaa pärjäämistä, sen sijaan että vahvistaisivat sitä.

Palkat ovat vain yksi osuus tuotteiden hinnasta. Hintakin on vain yksi tekijä kilpailussa, muun muassa laadun ohella. Suomen kilpailukyvystä on pidettävä monipuolisesti huolta. Sen kummemmin hintatasoa kuin laatuakaan ei saa unohtaa.

On turvattava pitkän aikavälin osaamisen ja laadun taso, joka perustuu koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen. Eivät saksalaiset ja ruotsalaiset tuotteet ole sen halvempia kuin suomalaiset, mutta niiden laadusta on pidetty huolta ja usein vielä paremmin brändätty.  Jos tuote on liian kallis tai jäänyt kilpailijoista jälkeen, ei siinä mikään valuutta auta.

• Kaikki mitä sieltä tulee ei ole jumalan sanaa.
• Kaikkea ei tarvitse kannattaa, kuten autotallien energiatodistusta, mitä koskevan lain hallituspuolueet juuri jokin aika sitten tässä salissa hyväksyivät.
• Mitään autotallien energiatodistuksen kaltaisia turhia esityksiä emme myöskään tarvitse.