Hyvät avajaisvieraat,

Jokin aika sitten saapui kirjepostissa yhtä aikaa juhlallinen ja hilpeä kutsu saapua tänään tänne museokeskus Vapriikkiin juhlistamaan Postimuseon uusien tilojen ja näyttelyiden avajaisia. Kutsu kertoo uuden aikakauden käynnistymisestä Postimuseon toiminnassa – hauskalla tavalla se samalla muistuttaa meitä postitoiminnan ja viestinvälityksen pitkästä historiasta. Huomenna 6.9. vietetään postilaitoksen ja sen toiminnan nykyisen jatkajan Itella/Postin 367 vuotispäivää. Harva yritys Suomessa voi ylpeillä näin pitkällä historialla. Se jos mikä on museonsa ansainnut.

Vuonna 1927 yleisölle avautunut Postimuseo onkin Suomen vanhimpia erikoismuseoita. Museo on vuosikymmenten mittaan toiminut Helsingissä useissa eri toimipisteissä, vuodesta 1995 lähtien Pääpostitalossa. Uusin vaihe Postimuseon historiassa käynnistyi, kun Itella Oyj päätti museon säätiöimisestä ja museotoiminnan siirtämisestä Helsingistä Tampereelle. Museotoiminnan edellytykset ja tulevaisuus pystyttiin tällä ratkaisulla turvamaan pitkälle tulevaisuuteen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Vuoden 2014 alusta lukien Postimuseo on ollut myös valtionosuusjärjestelmän piirissä ja sen toimintaa säätelevät museolaki ja –asetus.

Museolain mukaan ”museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään”. Toisin sanoen museotoiminnan tehtävänä on rakentaa siltaa menneestä tämän päivän kautta tulevaisuuteen. Viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut digitalisoituminen on muuttanut yhteiskuntaa ja toimintatapoja yhä kiihtyvällä vauhdilla. Myös postitoiminnan, viestivälityksen ja tieto- ja tavaraliikenteen osalta muutos on ollut käynnissä jo pitkään, mutta sen nopeus on ehkä yllättänyt.

Tiedämme kaikki taloustilanteen tiukkuuden. Elämme vaikeiden ratkaisujen aikaa, investointeja ja päätöksiä on mietittävä tarkkaan. Valtiontaloudessa paineet kohdistuvat myös kulttuuribudjettiin ja määrärahoja joudutaan supistamaan. Toisaalta tiedämme kulttuurin merkityksen hyvinvoinnin edistämisessä ja myös taloudellisen toimeliaisuuden tuottamisessa. Esimerkiksi museoilla on suuri positiivinen aluetaloudellinen merkitys. Kulttuurin ja kulttuuriperinnön säilymisellä elävänä ja vahvana on kuitenkin syvällisempi merkitys yhteiskunnalle, sen identiteetille ja arvoille. Meidän on yhteistyössä valtion, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa kyettävä pitkäjänteisesti turvaamaan kulttuuritoimijoiden kuten museoiden toimintaedellytykset. Myös museoilta itseltään vaaditaan aktiivisuutta uusien rahoitusmallien ja –rakenteiden luomisessa ja palveluiden kehittämisessä. Näin ne perustelevat toimintansa tarkoituksen ja merkityksen asiakkailleen.

 

Tuon tässä yhteydessä terveisiä viime viikon budjettiriihestä. Vuoden 2015 osalta museoiden rahoitus pysyy vuoden 2014 tasolla. Onnistuimme veikkausvoittovaroja purkamalla turvaamaan ensi vuoden rahoituksen teattereille, museoille ja orkestereille. VOS-leikkauksia paikataan työllisyysperusteisilla avustuksilla. Olemme pyytäneet mm. Museoliitolta ajatuksia siitä, miten tämä resurssi voitaisiin käyttää järkevästi. Paluupostiakin olemme saaneet, joten kiitos aktiivisuudesta. Minusta on tärkeää tehdä tässäkin asiassa yhteistyötä.

Olen ylpeä Pirkanmaalaisista museoista. Pirkanmaa palkinnon voitti tanä vuonna, Pirkan päivänä Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Göstan paviljongin avaaminen tänä vuonna oli valtakunnallisestikin merkittävä kulttuuritapaus. Säätiö ilmoitti lahjoittavansa palkintorahat lyhentämättömänä pirkanmaalaisille koululaisille. On hienoa, että säätiö näin mahdollistaa upean museokäynnin noin tuhannelle koululaiselle. Lapsiin ja nuoriin on syytä panostaa.

EU:n jäsenmaiden kulttuuriministereiden neuvostossa viime toukokuussa toin esille sen että lasten tulee saada tietoja, taitoja ja kokemuksia taiteista ja kulttuuriperinnöstä, mikä antaa heille vahvan kulttuurikompetenssin, josta on hyötyä monella elämäalueella. Totesin silloin että Suomi haluaa lisätä EU-tason yhteistyötä, jotta lapset voivat nykyistä enemmän opetella luovia taitoja jo varhaisesta iästä lähtien, oppia tunnistamaan laadukkaan sisällön sekä saada innostusta Euroopan taiteista ja kulttuuriperinnöstä. EU:ssa valmistellaan parhaillaan uutta neuvoston työohjelmaa ja Suomen tavoite on että em. tavoitteet näkyvät siinä. Gösta Serlachiuksen säätiö toteuttaa tätä ajatusta käytännössä. Siitä vielä suuret kiitokset säätiölle.

 

Postimuseon tehtävänä on historian tallentaminen, muutoksen dokumentoiminen ja taustoittaminen, myös tulevaisuuteen katsominen. Museoon saadaan talteen sellaista arvokasta tietoa ja perinteitä, joille ehkä tulevaisuudessa on taas uudelleen käyttöä ja kysyntää. Viisaudelle on monta määritelmää, mutta monelle niistä on yhteistä menneisyyden tuntemisen ja kokemuksen korostaminen. Aleksis Kivi on sen näin pukenut sanoiksi:

”Tietää, mitä on tapahtunut, sehän on eräältä kannalta katsoen viisaus suuri. Jos visusti harkitset, mikä kylvö menneistä päivistä saattoi hyödyllisiä, mikä vahingollisia hedelmiä, ja sen mukaan asetat elämäsi, työs ja toimes, niin oletpa viisas mies.”

 

Hyvät ystävät,

Vaikka Postimuseo on ollut tiiviisti koko olemassaolonsa ajan yhteydessä postilaitokseen ja yritystoimintaan, se mitä suurimmassa määrin kertoo myös yksityisten ihmisten elämästä ja tarinoista. Kirjeissä ovat kulkeneet ihmisten ilot, surut, ajatukset ja ideat. Postin välityksellä ovat liikkuneet tieto ja tavarat. Tänä päivänä verkkoliiketoiminnan kasvun myötä tämä tehtävä korostuu entisestään. Uusien medioiden käyttö näkyy myös museotyössä, lisää sen vuorovaikutteisuutta ja tuo ehkä myös uusia yleisöjä.

 

Tänään avautuva Viestinviejät –näyttely kertoo suomalaisen viestinvälityksen, liikenteen ja logistiikan kehityslinjoista – mutta kutkuttelee samalla muistiamme ja mielikuvitustamme, kertoo tarinoita ja muistuttaa lähimenneisyytemme jo nostalgisiksi muuttuneista ilmiöistä. Tom of Finland –näyttely tuo puolestaan esille homoeroottisista ja hätkähdyttävistä kuvistaan tunnetun taiteilija Touko Laaksosen herkän ja yksityisen puolen. Ja postimuseoon sopivasti hänen kirjeenvaihtonsa kautta. Paljastuupa sekin, että hän oli myös filatelisti!

 

Postimuseon vahvuuksia ovatkin sen ainutlaatuiset kokoelmat. Postimerkkikokoelma sisältää kaikki Suomessa julkaistut postimerkit. Postimerkkeihin on tallentunut Suomen historian käännekohtia, merkkihenkilöitä ja ikimuistoisia hetkiä. Näiden ilmiöiden kuvaaminen postimerkin kokoisessa tilassa vaatiikin taiteilijalta luovuutta ja kekseliäisyyttä. Filatelia ja sen harrastajat kuuluvat Postimuseon pitkäaikaisiin ystäviin. Toivottavasti museon muutto Tampereelle säilyttää vanhat ystävät ja tuo suuren joukon uusia.

 

Postimuseon muutto tänne Vapriikkiin on minulle tamperelaisena ollut suuri ilo. Tampere on vilkas ja merkittävä museokaupunki. Vapriikki puolestaan on rakentunut monipuoliseksi ja kävijöitä palvelevaksi museokeskukseksi. Yhteistyö ja suuremmat museokokonaisuudet ovat myös kulttuuriministerin näkökulmasta tämän päivän vastaus kävijöiden odotuksiin. Yhteistyössä on mahdollista toteuttaa ja kokeilla uusia tapoja tehdä vaikuttavaa ja elämyksellistä museotyötä. Tästä hyvänä esimerkkinä yhteistyössä toteutettu museopedagoginen tila täällä Vapriikissa.

 

Minulla on suuri ilo toivottaa Postimuseo tervetulleeksi tänne Tampereelle ja Vapriikkiin. Haluan onnitella Itella/Posti Oyj:tä ja Postimuseosäätiötä tästä päätöksestä ja toivottaa Postimuseolle yhteistyössä Vapriikin muiden museoiden kanssa menestystä ja hyvää alkanutta museosyksyä!