Tampereen Teatterikesän 5.8 avauspuheenvuoro, Laikun lava

Hyvät näyttämötaiteen ystävät,

On suuri kunnia avata Tampereen teatterikesä täällä kotikaupungissani. Olen iloinen, että jälleen tänään ja tulevina päivinä me kaikki teatterin ystävät tulemme löytämään täältä monenlaisia kiinnostavia elämyksiä.

Ladies and gentlemen. It is a great pleasure for me to be here with you and open the Tampere Theatre Festival. I am very happy to meet my Estonian colleague, Minister Urve Tiidus here.

Taiteen ja kulttuurin olemassaolo ihmisen elämässä on iso ja merkittävä asia. Taide ja kulttuuri vahvistavat henkistä hyvinvointiamme ja ovat tärkeä henkisen, sosiaalisen ja sivistyksellisen tasa-arvon ulottuvuus.

Kulttuuri- ja taideharrastukset lisäävät sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyden tunnetta. Kulttuuriharrastuksen kautta voi tuntea kuuluvansa samaan joukkoon muiden kanssa. Oma, yhteinen kulttuurimme on identiteettimme perusta.

Kerrotaan, että kun toisen maailmansodan aikaan tarvittiin säästöjä, pohti Winston Churchill kenraalinsa kanssa mahdollisia leikkauskohteita. Kenraali ehdotti, että leikattaisiin kulttuurista. Churchill vastasi: ”Ei leikata. Juuri senhän takia me taistelemme.”

Tämän näkemyksen vaaliminen on tärkeää erityisesti nyt, kun olemme taloudellisesti vaikeassa tilanteessa ja joudumme elämään vyö tiukalla. On tärkeää puolustaa taidetta ja kulttuuria suomalaisuuden ja suomalaisten hyvinvoinnin perustana.

Teatterikesän taiteellinen johtaja Mikko Kanninen kirjoitti Aamulehdessä muutama päivä sitten julkisen tuen tärkeydestä kulttuurityölle. Olen samaa mieltä. Niukkoinakin taloudellisina aikoina, kun kaikkialla joudutaan säästämään, meidän on toimittava viisaasti. Meidän on säilytettävä kulttuurin vahva ja monipuolinen pohja. Julkisella rahoituksella on tässä keskeinen rooli.

Emme saa etsiä säästöjä niin lyhytnäköisesti, että tulisimme samaan aikaan kadottamaan jotakin suunnattoman arvokasta. Kulttuuri on hyvä esimerkki siitä, kuinka satsaus henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen voi poikia paljon hyvää. Se on mitä parhainta ennaltaehkäisyä ja pienetkin satsaukset maksavat itsensä pitemmällä tähtäimellä monin verroin takaisin.

Kulttuurin vaikutuksesta ihmisten hyvinvointiin on useita tutkimuksia. Tiedämme, että taide ja kulttuuri lisäävät ihmisten hyvinvointia. Nykytahtinen kiivas elämänmeno, yhä lujempaa pyörivä oravanpyörä työssä tai opiskeluissa edellyttää vastapainoa. Sen lisäksi, että taiteelliset elämykset ja taidenautinnot sellaisenaan antavat elämään merkityksiä ja sisältöä, taiteella ja kulttuurilla on todettu yhteys myös hyvään terveyteen.

Kulttuurilla on paitsi vahva itseisarvollinen merkitys, myös merkittävä työllistävä vaikutus. Sitä ei näinä päivinä voi korostaa liikaa. Me tarvitsemme lisää työpaikkoja tässä ja nyt. Me tarvitsemme luovien alojen mukanaan tuomia uusia työpaikkoja.

Me tarvitsemme myös taiteilijoitamme ja kulttuurin tekijöitämme. Yhtenä tärkeänä periaatteena kulttuurin vahvan ja monipuolisen pohjan lisäksi pidän taiteilijoiden toimeentuloa. On selvää, että tässä asiassa meillä on vielä paljon tekemistä.

Myös kulttuurin saavutettavuus on tärkeä periaate. Kulttuuri kuuluu kaikille. Jokaisella tämän maan kansalaisella tulee olla oikeus ja mahdollisuus nauttia laadukkaista taide- ja kulttuuripalveluista asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.

Tämän vuoksi on hienoa, että teattereissa eri puolilla maatamme tarjotaan monipuolista teatteria molemmilla kotimaisilla kielillämme. Opetus- ja kulttuuriministeriössä lähdemme siitä, että näyttämötaide ja teatteritoiminta ovat kulttuurisia peruspalveluita.

Taide- ja kulttuuripalveluita talvisin tarjoavaa taide- ja kulttuurilaitosten verkostoa täydentää kesäisin todella runsas määrä taide- ja kulttuuritapahtumia.

Tampereen Teatterikesä on yksi näistä tapahtumista. Se on huomattava kotimainen festivaali, joka toimii näyteikkunana sille, millaista teatteria maassamme tehdään. Se on myös hyvinvoinnin lähde niille monille vapaaehtoistyöntekijöille ja festivaalikävijöille, jotka palaavat tänne vuosi vuoden jälkeen saamaan kokemuksia ja voimaa taiteesta.

Tampereen Teatterikesää arvostetaan myös valtion taholta. Teatterikesä on maassamme viiden suurimman taide- ja kulttuuritapahtuman joukossa ja toiseksi suurin valtionavustuksen saaja.

Kulttuurista ja taiteesta on muodostunut monien alueiden yksi strateginen menestystekijä. Kulttuuri- ja taidetuotanto nähdään osana kaupunkien ja alueiden kilpailukykyä ja vetovoimaa. Tämä on oikein. Kulttuuria ei tänä päivänä voi nähdä paikallisen talouden taakkana, vaan taloudellisena mahdollisuutena sekä merkittävänä työllistäjänä.

Tampereen ja Pirkanmaan alueen taide- ja kulttuurielämä on hyvin kulttuurimyönteistä ja vilkasta. Tässä varmasti yksi syy sille, miksi Tampere vuosi vuodelta yltää kärkipaikalle kaupunkien vetovoimaisuutta tutkittaessa.

Tampereella on useita valtionosuutta saavia taidelaitoksia; teattereita, museoita ja orkesteri, jotka tuottavat kulttuuripalveluita ei vain Tampereelle vaan laajalle alueelle Pirkanmaalla. On tärkeää, että turvaamme näiden valtionosuutta saavien laitosten taloudellisen pohjan kaikkialla. Ne ovat tärkeitä tekijöitä paitsi kulttuurin saavutettavuuden, myös kulttuurialan työllisyyden näkökulmasta.

Pirkanmaalla opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuosittain näitä kulttuurilaitoksia valtionosuuksilla noin 15 miljoonan euron edestä. Tämän lisäksi vuonna 2013 ministeriö tuki alueen erilaisia taide- ja kulttuurialan hankkeita valtionavustuksilla yhteensä noin 3,4 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan Tampereen ja Pirkanmaan alueelle kanavoitui ministeriön kautta valtion rahoitusta noin 18,5 miljoonaa euroa. Ja tässä ei ole vielä huomioitu kirjastojen valtionosuuksia lainkaan.

Tampereella kuulee usein sanottavan, että Tampere on Suomen suurin teatterikaupunki. Tämä ei välttämättä ole ihan väärin. Tampereella on puheteattereita, lastenteattereita, tanssiteatteri. Ammattiteatterikentältä löytyy valtionosuustoimijoita ja myös vapaan ammattilaiskentän edustajia.

Ammattilaisten lisäksi täältä Tampereelta löytyy vahva harrastajakenttä. Myös tämä on iso vahvuus. Ulottuvathan ammattimaisen teatteritoiminnan juuret ulottuvat sadan vuoden taakse suomalaiseen kansanteatteriperinteeseen. Itse asiassa koko näyttämötaiteen olemassaolo ja kehitys on maassamme perustunut kansanteatterin perinteeseen. Olen iloinen siitä, että täällä festivaalin aikana myös muut kuin ohjelmistoon valitut ja ammattilaiset pääsevät esittelemään osaamistaan off-ohjelmiston myötä.

Teatterikesän taustalla on vahva yhteistyö. Festivaali alkoi vuonna 1968 halusta esitellä tamperelaisille Suomalaista teatteria laajasti. Tuolloin Tampereen kaupungin, Tampereen Teatterikerhon, Tampereen Työväenteatterin ja Tampereen Teatterin sekä niiden näyttelijäyhdistysten yhteistyöllä synnytettiin kaupunkiin tapahtuma, joka tänä päivänä on ikkuna suomalaiseen näyttämötaiteeseen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Mielestäni Tampere on oiva esimerkki siitä, miten yhteistyöllä saadaan paljon hyvää aikaiseksi. Ilman esimerkiksi Tampereen Työväenteatterin tai Tampereen Teatterin tarjoamia tiloja festivaalia olisi vaikea toteuttaa. Kiitos kaikille niille, jotka ovat yhteistyössä mukana tilojen tai vaikkapa työpanoksen muodossa. Yhteistyössä on voimaa!

Kotimaisen parhaimmiston lisäksi Teatterikesä näyttää meille myös mitä maailman teatterikentällä tapahtuu. Teatterikesä on kohonnut pohjoismaiden ja voidaan kai sanoa pohjoisen Euroopankin yhdeksi merkittävimmäksi festivaaliksi.

Kansainvälisyydessään Teatterikesä toimii kahteen suuntaan. Toisaalta festivaali tuo maailmalta meidän nähtäväksemme mitä hienointa ja erilaista teatteria. Toisaalta Teatterikesä on jo suuren maailman malliin viimeisten kolmen vuoden aikana järjestänyt Finnish Showcase –tapahtuman.

Suomalaisen teatterin vientitapahtuma kokoaa yhteen kansainvälisiä teatteriammattilaisia, jotka etsivät esityksiä teattereihinsa ja festivaaleille sekä näytelmätekstejä ohjattavaksi ja käännettäväksi.

Suomessa tuotetaan vuosittain noin 300 ensi-iltaa ja niistä noin 100 on kotimaisia kantaesityksiä. Meillä tehdään merkittävää työtä. Suomalainen teatteri on ajankohtaista ja ammattimaista. Sillä on kysyntää maailmalla. Miksi emme siis panostaisi teatterivientiin, kun siihen on olemassa kaikki eväät?

Hyvät ystävät,

Olen sitä mieltä, että meidän päättäjien on viisasta kuunnella taiteen ja kulttuurin kentän osaajia ja heidän asiantuntevia näkemyksiään esimerkiksi siitä, miten voimme säilyttää kulttuurin vahvan ja monipuolisen pohjan ja miten edistää taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Näitä keskusteluja olemme jo käyneet ja tulemme niitä jatkamaan.

Nyt täällä Tampereen teatterikesässä meillä kaikilla on mahdollisuus myös taiteen tekemisen kautta kuulla, mitä sanottavaa teatterikentän toimijoilla on.

Mielestäni taiteellinen troikka on onnistunut saamaan festivaalin ohjelmistosta sekä monipuolisen että tasapainoisen.

Uskon, että tänä vuonna Tampereen Teatterikesä osoittautuu yhtä menestyksekkääksi kuin aikaisemmatkin vuodet. Ohjelmistosta löytyy varmasti kaikille jotakin.

With these words, I would like to welcome you all to participate in the wide selection of events.. Let’s enjoy the summer days here in Tampere.

Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikki teatterin ystävät tervetulleeksi Tampereen teatterikesän tapahtumiin. Toivon teidän nauttivan kesästä ja erityisesti Tampereen Teatterikesästä.