Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitasen mukaan kirjastolain uudistamisen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kirjastojen asemaa yhteiskunnassa sekä turvata maksuttomien ja laadukkaiden kirjastopalvelujen saatavuus kaikkialla maassa.

– Digitalisoitumisen rinnalla tulevaisuuden kirjastossa korostuu erilaisten tilojen tarve. Kirjastot ovat yhteisöllisiä kohtaamisen, oppimisen ja työskentelyn paikkoja. Kirjastoilla on tärkeä rooli alueiden elinvoimaisuuden, toimeliaisuuden ja sosiaalisen eheyden edistäjinä, Viitanen sanoi.

Viitasen mukaan suomalainen yleinen kirjasto kiinnittyy vahvasti myös demokratiakeskusteluun. Kaikille avoimena, maksuttomana palveluna kirjasto edistää monipuolisine kokoelmineen kansalaisten sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumista.

– Kirjastot kiinnittyvät olennaisesti niihin valtioneuvoston viime keväänä julkaiseman demokratiapoliittisen selonteon linjauksiin, jotka korostavat yhteiskunnallisen keskustelun ja vuoropuhelun tärkeyttä, hallinnon avoimempia tietovarantoja, kansalaisyhteiskunnan parempia toimintaedellytyksiä sekä vapaaehtoistyön edellytysten kehittämistä osallisuuden vahvistamiseksi.

– Kun kirjastolain uudistamistyötä nyt opetus- ja kulttuuriministeriössä käynnistetään, on kirjaston demokratia-arvojen tunnistaminen aivan keskeistä. Uuden kirjastolain tulee muuttuvassakin ymäristössä edistää suomalaisen yhteiskunnan demokratiakehitystä.

Ministeri Viitanen haluaa kirjallisuuden alan tekijöille heille kuuluvan oikeudenmukaisen korvauksen tehdystä työstä. Lainauskorvausten taso Suomessa on huomattavasti alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa.

– Suomen lainauskorvaukset tulee nostaa eduskunnan tahdon mukaisesti muiden Pohjoismaiden tasolle. Olen kutsumassa koolle työryhmän, joka määrittelisi ne askelmerkit, joilla tämä saavutetaan.