Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitasen mukaan valtiovallan tulee huolehdita siitä, että järjestöillä on reilut toimintaedellytykset. – On aika nostaa kansalaistoiminta jalustalle. Kansalaistoiminnan edellytyksiä on lisättävä – ei hankaloitettava, Viitanen sanoi tavatessaan nuorisojärjestöjen edustajia.

– Järjestötoiminta on usein vapaaehtoistoimintaa ja vapaaehtoistoiminnalle on viime aikoina kasautunut uusia haasteita. Välillä kilpailulainsäädäntö voi estää perinteisen toimintamuodon jatkamisen, välillä verottaja tulkitsee uudella tavalla talkootyötä.

– Olisikin laadittava kansalaisjärjestötoiminnan edistämisohjelma. Joukko toimia, joilla voimme parantaa kansalaisjärjestötyön edellytyksiä ja poistaa sen esteitä.  Tämä on niin tärkeä asia, että tulevassa hallitusohjelmassa tulisi päättää tällaisen ohjelman laatimisesta ja toimeenpanosta.

– Olen saanut paljon palautetta, jossa eri toimijat kritisoivat nykyistä nuorten tukemiseen liittyvää  hankerahoituksen viidakkoa. Tässä viidakossa selviytyminen edellyttää lähestulkoon Tarzanin taitoja, kun on selvittävä jatkuvasta lomakkeiden, suunnitelmien, tilitysten ja raporttien tekemisestä.

– Tällä hetkellä meillä on tuhansia hankehakemuksia, satoja erilaisia toimijoita ja kymmeniä erilaisia rahoituslähteitä, joilla pyritään auttamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Hyvä asia tietenkin on, että toimijat ovat aktiivisia. Kysymys silti kuuluu, miten saamme nämä arvokkaat voimavarat paremmin käyttöön niin, ettei toimijoiden voima mene pykäläviidakossa suunnistamiseen.

Viitasen mielestä olisi keskeistä voida keskittyä siihen, että nuori saa tukea silloin, kun hän sitä tarvitsee.
– Mitä varhemmin, sen parempi. Nyt erilaiset hankkeet ja toimijat joutuvat kilpailemaan resursseista ja keksimään polkupyörää uudestaan. Monesti tämä hankerumba on poissa toimijoiden perustyöstä.

-Viitasen mukaan olisi hienoa, jos järjestöt voisivat olla yhä enemmän läsnä siellä, missä nuoretkin ovat eli kouluissa. Kynnys mennä ja toimia koulussa saisi olla erittäin alhainen. – Monipuolinen järjestö- ja harrastustoiminta pitäisi mahdollistaa koulussa ja erityisesti  kello 14-18 välisenä aikana. Tämän kautta nuoret ja järjestöt löytäisivät helposti toisensa, sanoi Viitanen.

– Haastetta riittää myös nuorisovaltuustoille, oppilaskunnille ja koulun toimintakulttuurille. Nuorisovaltuustojen ja oppilaskuntien olisi syytä olla paikkoja, jossa voidaan oikeasti vaikuttaa, tehdä päätöksiä ja tulla kuulluksi. Koulun toimintakulttuurin pitäisi olla osallistavaa eli oppilaita olisi kuultava monessa koulun toimintaan liittyvissä asioissa.

– Kuluneiden parin vuoden aikana on otettu käyttöön nuorten yhteiskuntatakuu, jonka perusteet ja tarkoitukset ovat edelleen erinomaisen tärkeitä. Tämä on ollut merkittävä askel nuorten hyvinvoinnin ja työllistymisen tukemiseksi. Yhdessä aiemmin käyttöönotetun Sanssi-setelin kanssa nuorten työllisyys onkin saatu pidettyä edes jollain tavoin kontrollissa, varsinkin verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan.

– Silti asia ei ole vielä lainkaan kunnossa. Emme saa hellittää, työtä täytyy jatkaa hihat käärittyinä. Nuorisotakuun ajatus on kehittyä jatkuvasti niin, että tavoittaisimme juuri ne, joita takuulla pitää tavoittaa. On tärkeää pitää kiinni Nuorisotakuusta ja samalla kehittää toimintamallejamme nykyistä ennaltaehkäisevämpään suuntaan.

– Esimerkiksi Ilman asuntoa ei ole kovinkaan helposti mahdollista pitää elämäänsä sellaisessa järjestyksessä, että pystyisi ongelmitta kohtaamaan arjen haasteet. Olenkin esittänyt, että pohtisimme vakavasti, miten nuorten asumisen voisi liittää nykyistä tiiviimmin nuorisotakuun ajatukseen.

– Olisi hyvä pohtia yhdessä esimerkiksi työ- ja elinkenoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja kaikkien muiden keskeisten tahojen kanssa sitä, miten saisimme nykyisin käytössä olevat resurssit yksinkertaisemmin, selkeämpinä kokonaisuuksina ja tehokkaammin käyttöön, nuorten hyväksi.

Lisätietoja: valtiosihteeri Kari Anttila, OKM, p. 0295 3 30130