Taloudenhoidon tulostaulu näyttää huolestuttavalta. Kesän työllisyystilastot kertoivat, että Euroopan unionin maista vain Espanjassa työttömyys on Suomea heikommalla tolalla. Luottoluokittaja Fitch alensi Suomen luottoluokitusta, syynä suuri ja kasvava valtion velka. Hallitus on jäämässä historiaan eniten velkaa kasvattaneena.
Hallituksen yksipuolinen saksipolitiikka ei ole tuonut työpaikkoja. Se yhdistettynä vaikuttavien kasvutoimien puutteeseen näyttää nyt synkän saldonsa: jälleen, vastoin aiempia puheita, hallitus on etsimässä uusia leikkauksia – tällä kertaa miljardin edestä.
Kuitenkin vielä viime keväänä hallitus yllätti löytämällä yhtäkkiä rahaa pari miljardia veronalennuksiin, joista yli miljardi kohdistuu kaikkein rikkaimpien ja varakkaimpien hyväksi. Pieni- ja keskituloisten tervetulleet veronkevennykset sen sijaan ovat vaarassa jäädä vain murusiksi. Tämä siksi, että samaan aikaan mm. kiristetään järjestäytyneen palkansaajan verotusta, sekä poistetaan työhuonevähennys, joka iskee mm. opettajiin, kirjailijoihin ja yksinyrittäjiin.
Lisäksi hallituksen heikko työllisyyspolitiikka vaikuttaa siihen, että työttömyysvakuutusmaksuihin kohdistuu iso korotuspaine. Päätöksiä on edessä lähitulevaisuudessa, ja jos korotuksia tulee, voivat veronkevennykset monelta pyyhkiytyä kokonaan pois, ja osalla saldo voi jäädä jopa pakkasen puolelle.
Päätöksillään rikkaimpien ja varakkaimpien veroalesta hallitus kaivoi itse miljardin lisäkuopan valtion alijäämään. Helpoin keino hallituksen nyt etsimän miljardin löytämiseen olisi varmasti peruuttaa nämä kevennykset korkeimpiin marginaaliveroihin ja yhteisöveroon. Näin ei kuitenkaan näytä käyvän.
Valtiovarainministeri Riikka Purra tarjosi omassa esityksessään ensi vuoden budjetiksi leikkauksia mm. kunnille ja järjestöille. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen kiirehti tilaamaan Kelalta ehdotuksia sosiaaliturvan lisäleikkausmahdollisuuksista. Näitä reseptejä näyttää olevan edessä hallituksen syksyn budjettiriihessä.
On vaikea hyväksyä tai pitää reiluna, että ensin hallitus tekee päätöksiä, joilla heikennetään julkista taloutta miljardilla suurituloisimpien hyväksi, ja vain muutama kuukausi sen jälkeen aletaan hakea leikkauksia, ja tapetille nostetaan mm. pienituloiset ihmiset, kuntien palvelut ja kansalaisjärjestöt.
Tällä ei taloutta pelasteta, päinvastoin lasku on iso tulevaisuudessa, jos esimerkiksi järjestöjen arvokas ennaltaehkäisevä työ ajetaan alas. Yhtenä kuvaavana esimerkkinä vaikkapa Yhdessä Selviytymisen Tuki YSTI koti-Hervannasta, joka lähetti vakavan vetoomuksen päättäjille. Yhdistys tarjoaa vuosittain tukea mm. ikäihmisille ja lapsille tavoitteena vähentää eriarvoisuutta ja yksinäisyyttä. Leikkausten toteutuessa yhdistys joutuisi lopettamaan koko toimintansa ja jättämään 7000 – 8000 ihmistä vaille heidän tarvitsemaansa tukea. Samanlaisia vakavia vetoomuksia tulee monilta järjestöiltä, mikä kertoo, miten paljon menetämme, jos esitetyt lyhytnäköiset leikkaukset toteutuvat.
Hallituksen syksyn budjettiriihi koittaa pian. Nyt viimeistään on aika tehdä toimia työllisyyden ja kasvun eteen. Ja katsoa kauas. Ei tehdä lisää työttömyyttä, ongelmia ja jarrua kasvulle jatkamalla lyhytnäköistä saksipolitiikkaa ja epäoikeudenmukaisia arvovalintoja. Myös veropolitiikkaa tulee muuttaa: hallitus on kiristänyt tavallisen suomalaisen verotuksen korkeimmilleen 10 vuoteen. Nyt tulisi olla tavallisen suomalaisen vuoro.
Kolumni Aamulehdessä 25.8.2025
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.